Too much information.

Ei elämä miten paljon suolisto on nyt ottanut pulttia tästä hoidosta. Ihan täynnä ilmaa joka kolo ja ei oo mukavaa. Epäilen helmikuisen mahataudin olleen sittenkin hormonien aikaansaamaa, sillä tämä on ihan samanlainen ja mulla ei yleensä ole mitään ongelmia mahan kanssa. Kuinkakohan kauan tätä nyt kestää, jos viimeksi alkoi vasta hoidon jälkeen ja kesti kolmisen viikkoa? Ei ärtynyttä suolistoa kyllä lue tuolla sivuoirelistalla, mutta kaikkea muuta mahdollista kyllä ja entäs näiden kaikkien yhteisvaikutukset?

No, tänään viimeiset Menopurit ja sumutusta enää 4 kertaa! Kyllä tää tästä taas loppuu (mutta millä lopputuloksella?) Huomenna Pregnyl ja maanantaina aion nauttia siitä, ettei puhelin herätä kertaakaan päivän aikana! Aamullakin saa keskeytyksettä nukkua ohi seitsemän. Ja mennä ajoissa nukkumaan! Jee! (Oon joutunu pysyyn ylhäällä tuntia normaalia pidempään aikataulutuksen takia..) Kyllä se sitten siitä taas alkaa torstaina, jos siirtoon asti mennään, mutta nautitaan nyt pari aikataulutonta päivää välissä (poislukien se punktiopäivä..)

Tilastotiede-epätoivoa.

Saatte luvan jo läppästä poskelle tästä hyvästä: tilastotieteilijä päässäni yrittää piipittää, että kun niin moni lapsettomuusblogilainen on plussannut (oikeasti jee!!), niin kohta alkaa olla se 80% täynnä ja mulla ei ole enää tilaa sinne. Eihän se nyt ihan noinkaan mene, muttaku. :D

Suprecur on mennyt aika lungisti. Pieniä sivuoireita on ollut välillä, mitä aiemmissa hoidoissa ei eli uniongelmia, kuumia aaltoja (liittyy edelliseen), tissikipua ja alavatsasärkyä. Ne ovat, kuten aiemminkin mainitsin, kuitenkin positiivisia juttuja. Lisää positiivisia asioita on se, että Suprecur tuntuu ärsyttävän nenää vähemmän kuin Synarela, se on helpompi annostella ja en ole vielä saanut nuhaa/flunssaa, minkä molemmissa aiemmissa hoidoissa olen onnistunut kalastamaan. Jee sillekin siis!

Kaikenkaikkiaan tämä on lähtenyt tosi positiivisesti liikkeelle ja pessimisti pelkää, että missähän vaiheessa tämä sitten kosahtaa. Päästiin heti ekasta kerrasta tähän hoitorumbaan, sain ajan psykologille, hormonilääkemuutokset ovat tuntuneet toistaiseksi positiiviselta. Suorastaan pelottavan hyvin mennyt nyt.

Välillä iskee kyllä flashbackeja aiemmista hoidoista, tai lähinnä niiden epäonnistumisten tuskista. Pitäis nyt koittaa unohtaa ne ja ajatella, että tämä on nyt taas eri hoito ja vanhoilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.

Kolmas päivä

Kolmas päivä Suprecuria alkoi osaltani jo seitsemältä. Klo seitsemän herätyksiä tulee nyt sitten olemaan seuraavat 4 viikkoa ja jos siirtoon asti päästään, niin vielä jokunen lisää. Eipä siinä, jos sais nopsasti heti yhdentoista jälkeen unta, muttakun ei saa.

Tällä kertaa on ollut sivuoireitakin. Alavatsaa vihloo ja tissejä särkee. Nuo uniongelmat ja vastaavat on myöskin sivuoirelistalla, mutta mulla on niitä muutenkin, joten en osaa sanoa mikä johtuu mistäkin.

Hölmöä, mut tuntuu kivalta, kun on jotain oireita. :D Lääkkeet, kaikenlaiset, vaikuttaa mulla yleensä tosi huonosti ja näinollen niitä sivuoireitakaan ei yleensä juuri ole. Nytkun niitä on edes vähän, niin tuntuu, että lääkekin vaikuttaa paremmin. Jee! Vaikka ei mulla ikinä ole tässä vaiheessa tainnut olla ongelmia lääkkeen vaikuttamisen suhteen.

Huomenna leikin pingviiniä kummipojan synttäreillä. Jee!