Ekat piikit

Nyt on pakko sanoa, että jännittää! Pistän ensimmäisen Puregon-piikin tuossa kymmenen maissa illalla. Olo on hikisen hermostunut. En pelkää piikkiä, enkä sitä, että se hirveästi sattuisi, mutta se itse pistäminen laittaa kyllä jännittämään. Eilen näyttivät ihan hyvin Naistenklinikalla miten kaikki tapahtuu, mutta en saanut kokeilla itse pistämistä. Viikonloppuna lähden vielä yökylään, mutta onneksi sellaiseen paikkaan, jossa kyllä pystyn piikitykset hyvin hoitamaan.

Alkaa kyllä nyt ihan tosissaan tuntua konkreettiselta tämä homma. Puhuttiin jo hoitajan kanssa punktiostakin ja miten se menee. Työterveyslääkäri oli onneksi ymmärtäväinen ja antoi mulle sairaslomaa hoidon loppuun asti eli vielä viikon kolme. 25.1. on pakko sitten jo päästä takas töihin, että saa muuta ajateltavaa piinapäiville. :D

Maanantaina menen aamulla labraan ja ottavat siellä sitten verikokeita. Katsovat niistä sitten pitääkö annostusta kenties muuttaa. Kahden viikon päästä on sitten jo varmaan ainakin punktio tehtynä, ellei jopa alkionsiirtokin! Se riippuu ihan siitä minä päivänä sen punktion tekevät. Huu!