torstai 2. syyskuuta 2010

Antipositiivisuutta.

Ei auttanu positiivisuuslainaamo. Vielä vajaa viikko olis odoteltavaa Synarelaan, mutta epätoivo on iskenyt jo tässä vaiheessa.

Ehkä on parempi etten sano mitään, senverran nollaolo menossa.

2 kommenttia:

Tuuli kirjoitti...

Olen miettinyt paljon tuota positiivisuutta, ja tullut siihen lopputulokseen, että se on vähän niin kuin harjoittelulaji. Joskus on ihan mahdoton olla positiivinen, kun maailma ihan aidosti tuntuu kaatuvan niskaan. Silloin on aivan samantekevää miten asioihin asennoituu. Mutta toisinaan olo on neutraali, ja silloin ehkä pystyy olemaan positiivinen kun oikein yrittää. Luulen, että mitä enemmän harjoittaa positiivisuutta parempina ajanjaksoina, sitä enemmän se jotenkin iskostuu alitajuntaan ja vaikuttaa lopulta sitten huonoinakin ajanjaksoina. Näin ainakin teoriassa :-). Halauksia sinne - toivottavasti viikko vierähtää nyt vauhdilla!

Willow kirjoitti...

Pyritään siis neutraaliin oloon. :)

Huomenna ja ylihuomenna on suht mielekästä tekemistä, ni ehkä tää tästä. Su ja ma ainoaat, kun ei ole mitään, mut ehkä se tästä. Aamut on pahimpia.